Kesän mittaan kuplakuume on päässyt pahaksi. Heinäkuun alussa kävin vaimon kanssa katsomassa yhtä ehdokasta Hattulassa. Olisi ollut mieluinen, mutta hinta oli liian kova ja kampiakselissa oli päittäisvälystä aivan liian paljon. (myöhemmin hinta putosi tonnilla aiemmasta, mutta silloin oli liian myöhäistä).
Kuplapajan ilmestyminen Elimäelle ei ole ainakaan helpottanut tilannetta, lukuiset jäätelöt on syöty kuplia ikkunan läpi ihaillen, pahoitteluni Jyrängön Jussille, jos ollaan kuolattu koko ikkunanedusta;).
Kävin myös Heinolassa katsomassa yhtä projektia, mutta ajamaan ei sen kanssa pääsisi tänä kesänä.
On kulunut 30 vuotta ensimmäisen kuplan ostamisesta. Luokkakaverini möi minulle -65 mallisen kuplan muistaakseni sadalla markalla, sillä huristeltiin pitkin peltoteitä ja jäälläkin tuli myös käytyä.
Jossain vaiheessa nostin korin pois alustalta, naapurin pojalla oli samanlainen. Näin jälkeenpäin voi olla kiitollinen siitä, ettei mitään vakavampaa tapahtunut, niin kovaa ajettiin kuin alustat kulki, pieni lipsahdus niin hengenlähtö olisi ollut lähellä.
Seuraavan kuplan ostin vuonna 1987, -72 oli seissyt käyttämättömänä niin kauan, että moottori ei enää pyörinyt. Kunnostin moottorin ja hitsasin muutaman paikan ja niin auto rekisteröitiin uudelleen tunnuksella NLL-43.
Alkutalvesta tapahtunut venttiilin katkeaminen käynnisti mittavan projektin, jossa moottori tehtiin kokonaan uusiksi ja koria muokattiin poistamalla puskurit ja listat, kojelaudasta kaikki ritilät ym.
Autolehdistä oli luettu California look volkkareista, sellainen piti ehdottomasti saada.
